Ajoittain julkisten hankintojen keskustelussa jää pimentoon korkeimmat tavoitteet, joita jo vuosikymmeniä sitten EU:ssa asetettiin julkisten hankintojen sääntelylle. Keskeisesti visiossa olivat kasvavat eurooppalaiset sisämarkkinat, kilpailun lisääminen, yritysten ja niiden tuotteiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, harmaan talouden kitkentä sekä yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tarjouskilpailuissa.
Kun katsotaan tätä päivää ja Suomeakin talouden kulmasta, onko olemassa ajankohtaisempia ja tärkeämpiä tavoitteita, joita juuri nyt tavoitella? Resurssien ja määrärahojen niukkuudessa, edelleen julkinen sektorimme käyttää vuosittain 35-40 miljardia euroa julkisiin hankintoihin. Kyse on tuosta samasta 35-40 miljardin euron laajuisesta potentiaalista ja mahdollisuudesta tuottaa enemmän lisäarvoa, innovaatioita ja kasvua. Julkinen hankinta perustuu aina vastavuoroisuuteen ja hankintasopimukseen. Hankinnassa ovat osapuolina julkinen tilaaja ja tarjoajayritys, usein muitakin osapuolia. Julkisen hankinnan idea sopimuksellisena järjestelynä antaa puitteet huikeille projekteille ja menestystarinoille silloin, kun kilpailutuksen välinearvo osataan maksimoiden hyödyntää.
Julkinen sektori voi yritystukien sijasta konkreettisesti vaikuttaa yritysten TKI-toimintaan, liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla. Samanaikaisesti innovatiivisilla hankinnoilla hyödynnetään koko yhteiskuntaa hankintojen tulosten ja vaikuttavuuden realisoinnilla esim. julkisiin investointeihin ja palveluihin. Innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat ”pelikentän avaamisen” luoden parhaimmillaan lisäarvoa laaja-alaisesti ja molemminpuolisesti sekä julkiselle sektorille että yrityksille. Hankintalain edellisessä kokonaisuudistuksessa 2017 lakiin nostettiin mukaan myös innovaatioiden hankinta. Hankintalakiin säädettiin silloin oma menettelynsä eli innovaatiokumppanuus. Sittemmin innovatiiviset julkiset hankinnat on nostettu merkittävään osaan kansallisessa hankintastrategiassakin. Vuosien kuluessa innovatiivisia hankintoja ja innovaatioiden hankintoja on toteutettu jo hyvä määrä ja onnistuneesti. Silti tämä lohko julkisten hankintojen kokonaissysteemissä on nähdäkseni vielä suurelta osin katsomaton kortti.
Kehittäminen, innovaatiot, kasvun edistäminen ja pyrkimys tuottaa tuloksia ja vaikuttavuutta. Tähän meillä on tekninen ja toiminnallinen alusta hankintalain ja kilpailutusten muodossa jo olemassa ja hyvin testattuna. Seuraavaksi on kirkastettava visio päämäärästä ja laitettava se toimeksi. Tällöin tärkeät tavoitteet voidaan saavuttaa.
Antti Tieva TkT, OTM
